Nyt on tosiaan ollut aikalailla hiljaiseloa jonkinaikaa blogin suhteen.
Todella paljon ollut kaikenlaista niin jäänyt tämä blogin kirjoittaminenkin ja toisaalta blogiin sopivaa asiaa ei niinkään ole ollut, niin kirjoitellaan nyt sitten:)
Tosiaan aikalailla ollaan nyt vietetty rentoa elämää treenien suhteen.
Välillä käynyt Irwinin kanssa ottamassa jonkinlaista pikku motivaatio treeniä ja hömppäilty, pääasia että on kivaa, niin minulla kuin Irwinilläkin.
Ruokinnan suhteen muutoksia on tullut sen verran, että siirryttiin kokonaan raakaruokintaan.
Irwinillä oli otsapenkereessä ja korvissa hiivaa ja vaikka siihen tipat saatiinkin yms. niin tuntui ettei oikein meinaa lähteä, niin rupesin sitten miettimään että olisiko kyse ruokinnasta?
Eläinlääkäri sanoi, että nyt on kyllä kosteudesta johtuen koirilla ollut paljon hiivaa, että tiedä sitten johtuiko ilmasta vai ruuasta vai mistä.
Raa'alle siirtymistä olin kuitenkin miettinyt jo pidemmän aikaa, jo ennen hiivan ilmenemistä ja 50/50 meiningillä oltiin aikalailla mentykkin, niin siirtyminen oli aika helppoa.
Irwinin kohdalla täytyy vain melko tarkka olla sen suhteen, ettei maha mene liian kovalle. Siitä syystä meillä lihaisat luut ovat ainoastaan broilerin muodossa siipiä, kauloja yms. ns. helposti sulavampia. Muiden eläinlajien luita olen sitten antanut jauhettuna.
Mutta raakaruokinta on sopinut muuten irwinille todella hyvin ja helppoahan se loppupeleissä on, vaikka tuntuu että netin teksteistä saisi käsityksen, että se olisi tähtitiedettä:D
Nyt on kuitenkin karva hyvässä kunnossa, hiivaa ei ole ollenkaan, lihaksisto kehittynyt hyvin ja energiaakin löytyy enemmän kuin aiemmin, joten tähän ruokintaan olen enemmän kuin tyytyväinen:)
Irwinille tulee helmikuussa ikää 3v ja jonkinlaista kolmen vuoden uhmaa on ilmassa....
Lenkillä ollessa hiukan koettelee välillä, että onko nyt pakko tulla vai ei, kun Irwin on pennusta asti ollut oikeastaan aina vapaana.
Muille uroksille uhmimista ja pöhinääkin tullut, mutta jää siihen.
Nyt vasta tuntuu että Irwin on ruvennut itsenäistymään Nellin lopetuksen jälkeen ja tajunnut että joutuu oikeasti tekemään niitä omiakin päätöksiä.
Onneksi I on kuitenkin niin pehmeä luonteeltaan, että pieni huomautus äänen sävyllä riittää.
Joskus kuitenkin jatkaa pöhisemistä, niin silloin tökkäsen kaulalle tai napautan korvasta vähän huomioksi, että kseinen käyttäytyminen riittää.
Ensi vuonna ajattelin ilmoittaa ton myös muutamiin näyttelyihin, kun nyt on kehittynyt aika kivasti ja itse pidän Irwinin ulkonäöstä joka päivä enemmän ja enemmän:)
Tokihan Irwinillä on korkea häntä ja etuliikkeet ääntyy sisäänpäin, mutta silti liikkuminen on vaivatonta ja ilmavaa ja akel ravissa pitkää.
Treenien suhteen sitten päästiin tänään pitkästä aikaa kentälle.
Seurana meillä oli Milla ja Annika sekä belgi kolmikko.
Irwinin kanssa otin lyhyityä seuruu pätkiä sekä liikkeestä maahanmenoja ja vauhti luoksetuloja.
Ennen liikkeelle lähtöä sanoin aina "valmis" jotta Irwin osaisi yhditää sanan siihen, että senkin jälkeen on kiva tehdä, kun aiemmin Irwin on tupannut hiukan paineistumaan siitä.
Millan avulla tein sitten liikkeestä maahanmenoja. Koitin pitää katseen suorassa ja aina käskyn annon jälkeen Milla naksautti, mikäli Irwin meni nopeasti maahan. Tämä helpotti kyllä huomattavasti, niin itse ei tarvinnut ruveta kurkkimaan.
Tuli siinä sitten puheeksi, että on aika tärkeää millä äänenpainolla käskyn annan. Välillä käsky tuli todella matalalla äänellä, josta näki, että Irwin paineistuu ja päin vastoin liian korke ja iloinen ääni aiheutti saman. Jatkossa pitää siis olla tarkkana, että äänenepaino on rauhallinen, mutta kuitenkin jämäkkä.
Vauhti luoksetulot sujuivat hyvin. En ottanut ollenkaan peruasentoa, vaan jätin Irwinin Millalle ja itse juoksin kauemmas. Käskyn saatuaan Irwin lähti vauhdilla minun luokse ja palkkasin liikkeen heittämällä patukan taakseni, jolloin vauhti pysyi nopeana loppuun asti. Ehkä jopa hiukan yllätyksekseni Irwin rupesi todella voimakkaasti leikkimään patukalla ja haastoi myös minua, vire oli muutenkin todella hyvä:)
Loppuun Milla päätti hömppäillä Irwinin kanssa ja oli kiva nähdä miten Irwin työskentelee toisen ihmisen kanssa. Irwin tuntui olevan vain innoissaan, vaikkakin hiukan hämmentyneeltä näytti välillä, mutta varmasti oli myös Irwinistä mukavaa:D
Mutta näiltä tiimoilta toivotan kaikille blogia seuraaville Hyvää joulua ja Menestyksekästä uutta vuotta 2015!:)