sunnuntai 27. tammikuuta 2013

hiukan takapakkia...



Nellin tilanne oli todella pitkään todella hyvä ja jätimme kipulääkkeenkin pois kokonaan, koska Nelli oli ollut monta viikkoa keventämättä jalkaansa. Kipulääkkeet kerkesivät olla pois n. 1,5 viikkoa ja Nelli rupesi taas keventämään jalkaansa, luultavasti liukastumisen myötä. Alkuun oli vain pientä kevennystä aamulla, mutta sitten illalla oli jo hiukan voimakkaampaa ja pari päivää meni jalkaa keventäessä. Näin ollen palasimme taas kipulääkkeisiin ja kevennys onneksi loppui vaikka jäykähköä tuo Nellin kävely taas on, tosin selässä Nellillä on jumeja ja hierojalle pääsyä odotellaan.
 Nelli olisi kyllä itse mennyt samalla vauhdilla kuin aiemminkin, enkä sitä toisaalta viitsinyt lähteä sen hirveämmin rajoittamaankaan vaikka hiukan lyhyempiä lenkkejä tehtiin. Vapaana ollaan nyt lenkkeilty ja tässä tilanteessa on todella hyvä asua metsän vieressä! Nelli saa mennä omaa vauhtia eteenpäin ihan rauhassa, kun taas Irwin pääsee juoksemaan sydämensä pohjasta.
Aikaisemmin olin kyllä todella huolissani ja paniikissa etten nyt tee Nellin kanssa sitten liian pitkää lenkkiä jos keventää jalkaansa, mutta nyt kun olen asiaa sulatellut ja tottunut elämään sen kanssa, että Nellillä tulee olemaan niitä hyviä ja huonoja päiviä nivelrikosta johtuen, niin en halua lähetä rajoittamaan Nellin elämää, menköön ja juoskoon siihen asti kunnes nivelrikko rupeaa oikeasti vaivaamaan. Tällä hetkellä Nellillä ei ole mitään ongelmia nousta ylös vaikka olisi makoillut useammankin tunnin ja aamullakin monen tunnin yöunien jälkeen ei ole mitään ongelmaa, näin ollen olen myös tullut siihen tulokseen, että tuskin Nellin kivutkaan mitään voimakkaita on, koska käytöksessä ei näy mitään eroa, lenkille lähtee innoissaan, kävelee mielellään, touhuaa samaan malliin kun aina ennekin ja on aina innoissaan lähdössä ensimmäisenä mukaan minne olen ikinä vaan menossa, joten tuskin meillä mitään hätää on.

Ja nyt taas toimii kuvan lisääminenkin :D






















lauantai 19. tammikuuta 2013

Ah, ihana hervanta!

Irwinille rupeaa taas onneksi ruoka maistumaan ja painoa on kertynyt ihan mukavasti, niin ettei luut tunnu enään niin älyttömän selvästi, pari kiloa kun vielä painoa tulisi niin sitten olisi hyvä. Kävin Mustissa&Mirrissä punnitsemassa noi, jotta saa vähän selvyyttä paljonko tolla pojalla nyt painoa sitten on ja lukemaksi saatiin 40,1kg. Olisin luullut painoa olevan enemmän. Nellille oli pari liikakiloa tullut jalka operaation myötä, kun liikunta oli melko vähäistä, mutta onneksi ollaan painoa saatu alaspäin, mutta silti Nellin painolukema yllätti että se oli 47kg, vaikka kylkiluut tuntuu jo sopivasti ja tyytyväinen olen jo tämänkin hetkiseen tilanteeseen.
Olemme päässet majoittumaan nyt hyvien lenkkimaastojen ja lenkki-ja treenikavereiden läheisyyteen.
Nellin kanssa reenit sujui hyvin, mutta Irwinin kanssa en viitsinyt sitten sen ihmeemmin jatkaa, kun ne naiset sekoitti taas pään, kun Millan yhdellä koirista Trixiellä oli juoksut alkamassa, joten niinkuin arvata saattaa ei reenaamisestakaan tullut sitten yhtään mitään. Menimme sitten seuraavana päivänä uudestaan lenkille ja reenaamaan, mutta tällä kertaa Irwinin päätä ei sekoittanut naiset, vaan pikkulintu, jonka se löysi lumihangen alka ja joka oli vielä elossa, jota oli kiva seurata kun se lensi kentän huoltomökin katolle ja sen jälkeen Irwin ei keskittynyt mihinkään muuhun, kuin pikkulinnun etsimiseen. huoh....
On ollut kyllä suurta luksusta päästä kunnolla metsään lenkkeilemään ja niin että vaihtelevia metsälenkkelä riittää enemmänkin ja melkein suoraan kotiovelta! Koirat ovat nauttineet aivan suunnattomasti ja tietenkin itsekin olen myös nauttinut. On tehnyt aivan mielettömän hyvää Nellin jalalle päästä vaihtelevaan maastoon ja se on selvästi vahvistunut ja Nellin liike on parantunut. Pitäisi vain vielä päästä koirahierojalle avaamaan Nellin selän jumit ja samalla voisi Irwininkin hieroa. Alkuun Nellin kohdalla pitää odottaa vain lääkityksen loppumista ja kysellä eläinlääkäriltä, koska hieronnan voisi suorittaa.

En tiedä mistä johtuu, mutta en saa enään lisättyä blogiin kuvia!!!

perjantai 11. tammikuuta 2013

Vaikeuksien kautta voittoon ainakin joissakin asioissa.....

Nyt on ollut taas paluu arkeen ja koulunpenkille. Viimeiset viikot koulunpenkillä alkaneet ja sitten olisin virallisesti eläintenhoitaja. Arkeen paluun jälkeen on ollut taas vaikeaa sovittaa aikataulut niin, että kerkeää koirien kanssakin reenailemaan, mikä on hieman ärsyttävää, sillä saimme hyvän vireen päälle ennen koulujen alkua, no jokainen pienikin reeninpätkä vie meidät lähemmäs tavoitteita.

Nellin eläinlääkärikin soitteli keskiviikkona ja ilmoitteli uusien näytteiden tuloksien tulemisesta. Uusistakaan näytteistä ei löytynyt syöpäsoluja ja taas sai jälleen huokaista helpotuksesta. Lääkäri oli lähettänyt Nellin kuvia myös muille ortopedeille ja kysynyt heidän mielipidettään Nellin tilanteesta. Kuvia oli lähetetty myös parille hevospuolen ortopedille ja he olivat sanoneet, että näyttäisi nivelen tulehdukselta. Lääkärin mies oli sanonut, että tulehduksien eteneminen tulee kuvissa ns. jälkijunassa, joten sen vuoksi Nellin tilanne kuvien perusteella oli näyttänyt menevän huonompaan vaikka Nellin ulkoinen vointi oli mennyt paremmaksi. Mutta niinkuin lääkärikin sanoi, me hoidamme koiraa emmekä röntgenkuvia. Lääkäri lähetti Nellin kuvat vielä yhdelle ortopedille, joka on toiminut myös koirien syöpien kanssa, joten nyt odotellaan hänen lausuntoaan ja katsellaan sitten jatkohoitoa taas seuraavan käynnin jälkeen.
Seuraavalla käynnillä Nellistä ei nyt otettaisi kuvia vaan lääkäri sanoi haluavansa katsoa Nellin jalkaa ja miettiä sitten jatketaanko antibiotti kuuria ja mietittäisi varmaan antibiotin vaihtamista, jos lääkärin mukaan muutoksia ei ole tästä kuurista tullut. Nelli on kuitenkin nyt syönyt Dalacin -antibiottia yhteensä 5vko:n mittaisen kuurin. Mutta kuvat otettaisiin sitten luultavasti ehkä kuukauden päästä, jolloin nähtäisiin onko muutoksia tapahtunut sitten pidemmällä aikajalksolla ja lääkkeiden vaikutuksenkin näkisi sitten paremmin.
Mutta vaikeuksien kautta voittoon ainakin toistaiseksi :D

Nyt meillä ollut ongelmana hieman Irwinin paino-ongelmat. Nellin juoksujen johdosta Irwin ei ole nyt syönyt kunnolla ja melkein kokonaan syömättä oli lähes 2,5 viikkoa, onneksi nyt rupeaa jo ruoka maistumaan ja ruokahalua onkin sitten aika paljon ja hyvä näin. Irwin on laihtunut melko paljon ja kävin sitten hakemassa lihaista rasvaa, jotta painoa saataisiin taas takaisin. Kylkiluut tuntuvat turhan selvästi ja lonkkakyhmyn luutkin tuntee heti kun kädellä koittaa. Toisaalta Irwini kuluttaakin todella paljon päivän aikana ja siihen vielä paastoaminen päälle, niin ilmankos paino vähän putoaakin. No onneksi syömättömyys johtui vain juoksuista, tosin Irwinistä on tullut melko nirso sellaistenkin herkkujen suhteen joista on todella paljon tykännyt. No onneksi Irwin innostuu leluistakin paljon ja nykyään palkkaan tokossakin melkein vain lelulla.
















lauantai 5. tammikuuta 2013

Treenailua ja loman viettoa

Tässä on ollu töistä pyhinä useampiakin vapaa päiviä, jolloin on ollut reilusti aikaa, jonka olen voinut viettää koirien kanssa. Olemme lenkkeilleet todella paljon ja on ollut kyllä todella mukava vietää monta tuntia koirien kanssa ulkona ja nauttia pikkupakkasesta, tosin nyt on ollut hieman leudonpaakin välillä, mikä on ollut toisaalta ihan hyvä, mutta kyllä näin talvella kaipaa sitä ihanan raikasta pakkas ilmaa.

Vapaa päivinä olemme reenailleet säännöllisen epäsäännölisesti, mutta olen ollut kyllä tyytyväinen molempien suorituksiin. Laura ja Jani tulivat taas yksi päivä treenailemaan jouun jälkeen Wiwon kanssa ja meilläkin oli ollut tooodella pitkä reeni tauko. Olin aivan varma, ettei meidän treenaamisesta tule yhtään mitään, koska Nellilläkin oli juuri silloin parhaat päivät menossa, mutta yllätyksekseni huomasin, että molemmat toivivat aivan älyttömän hyvin.
Nellin treeni intokin on tainnut sitten todellakin lötyä, koska neidillä riitti mielenkiinto todella hyvin ja katsekontakti pysyi lähes taukoamatta. Pientä epäpuhtautta oli, mutta sekin oli innokkuuden seurauksena. Olen huomannut, että pienet treeni pätkät vuorotellen molempien kanssa, lisää vielä entisestään molempien innokkuutta, liekö sitten pientä kilpailu viettiä huomiosta vai mitä, mutta tämähän kyllä passaa minulle oikein hyvin :D
Nellin jalkakin on ollut jo todella pitkään hyvässä kunnossa ja liikuntaa olemme lisänneet entiseen pikkuhiljaa ja lihaskuntoa taas kohotettu, kun lihakset surkastuivat vasemmasta jalasta ontumisen seurauksena. Nyt vt. jalan lihakset ovat jo melkein alku mitoissaan ja lihasmassaa oln muutenkin tullut hieman lisää. Siinä mielessä talvi on kyllä hyvä, että pääsemme kehittämään lihaskuntoa hangessa kävelemällä, sekä juoksemalla.

Irwinin kanssa olen kehittynyt hirveästi tokossa. Irwin tekee töitä todella innokkaasti ja mielenkiinto säilyy koko treenin ajan. Olen yrittänyt vahvistaa Irwinin "puru viettiä" ja poika ottaakin jo todella hyvin kiinni patukasta ja oikeella otteella, alkuunkun Irwin ei suostunut ottamaan edes patukkaa suuhunsa tai irrotti heti kun vähänkin tuli painetta vetämisestä.
Seuraamisessakin olemme kehittyneet ja katsekontakti pysyy jo todella hyvin, pientä vilkuilua välillä. Olemma lisäksi ruvenneet ottamaan seuraamiseen lisää vahtia, sekä välillä menneet todella hitaasti. Tämä on myös auttanut innokuuden säilymisessä, sekä edistäminen ja väljyys ovat jo melkein kokonaan poissa ja Irwin keskittyy nykyään huomattavasti enemmän tekemiseensä. Iän mukana on myös ehkä muutenkin jäänyt sellainen ns. pentumainen häsläys pienemmälle, vaikka pentuhan tuo vieläki on. Likkeistä jääviä käskyjä aloitimme pari viikkoa sitten reenaamaan ja pari kertaa niitä olemme ottaneet, tosin aloitimme vasta liikkeestä seisomista. Alusta alken olen ollut todella tarkka, että ei tule yhtään askelta "seis" käskyn jälkeen ja ehkä johtuen Irwinin luonteen pehmeydestä tämä onkin toiminut todella hyvin. Olen nyt ruvennut kyllä muutenkin vaatimaan Irwiniltä enemmän ja palkkausta olen vähentänyt huomattavasti ja herkun olen vaihtanut suurimmaksi osaksi leluun ja etenkin patukka on nykyään Irwinin mieleen.

Nyt alkaisi ensiviikosta sitten viimeinen rutistus koulussakin, jonka jälkeen valmistun sitten eläintenhoitajaksi. Huh, sitten se on ohi! On kyllä koulu mennyt aivan älyttömän nopeasti ja toisaalta on vähän haikeekin mieli, koska valmistumisen jälkeen kaikkien niiden ihanien ihmisten näkeminen joihin olen tutustunut jää huomattavasti pienemmälle.

      Niin se aikakin rientää ja Irwin täytti 3.1.2013 jo 11kk, enään kuin kuukausi, niin mun pieni täyttää 1v. :(