Blogin ääressä taas :D

Aika on lentänyt taas kuin siivillä viime kirjoittelun jälkeen ja kaikkea on ehtinyt tapahtua, että en edes tiedä mistä aloittaisin :D

No ensinäkin yleisesti kuulumisia.
Pääsääntöosesti voisi jopa sanoa meille kuuluvan hyvää. Pientä huolta on Nellin jalasta ollut, mutta onneksi vain pientä. Todella kovan rasituksen jälkeen nivelrikko rupeaa vaivaamaan ja pientä jäykkyyttä ja ontumista esiintyy, mutta kipulääkkeellä on mennyt ohitse ja näin ei ole vielä onneksi käynyt kuin kerran ja rasitus oli ollut todella kovaa, mutta kisaamis haaveet saatiin taas jättää (huoh) sillä kipulääkkeen varoaika on 28vrk, se on ainoa asia mikä tällä hetkelä harmittaa, koska kisavalmis aivan toooodella pientä viilausta vaille Nelli tällä hetkellä omasta mielestäni olisi, tosin on niitä Nellin päiviä jolloin ei sitten kiinnosta keskittyä ja liikkeet neiti tekee vähän sinnepäin, mutta pääpiirteissään kisavalmis.
Muuten Nelli on oikein hyvässä kunnossa ja laihdutusprosessi on onnistunut paremmin kuin hyvin. Nellille pääsi painoa kertymän hiukan jalkavaivojen yhteydessä, kun omistaja ei älynnyt vähentää ruokaa vaikka liikunnan määrä väheni todella paljon. Kylkiluut aina tuntuivat, mutta ei niin hyvin kun paino nousi sinne yli 47kg, mutta tällä hetkellä Nelli on oikein sutjakassa kunnossa ja virtaa riittää :D

Aika iso muutos:)

Tähän vielä kaikkein tuorein kuva neitokaisesta:)

Irwinin elämä on ollut tyytyväisen tasaista, ilman sen kummempia yllätyksiä. Pientä isottelu vaihetta Irwin kävi lävitse, mutta onneksi sekin rupee menemän jo ohi ja taas voidaan jopa leikkiä:) Pari osumaa tosin on tullut ja puremahaavoja hoidettu, niin kaulasta kuin päästäkin, mutta sen suurempaa ei ole Irwinin elämässä tapahtunut :D
Tosin jonkinsortin uhma/murkkuikää on havaittavissa. Aikaisemmin kun ei ole tarvinnut kuin katsoa Irwiniin päin, niin on poika tullut luokse, mutta nyt käskyn saannin jälkeen jäädään sitten miettimään ja ollaan niinkuin ei tiedettäis mitä pitäis tehdä. Heti jos korottaa ääntään niin alkaa mieleistely ja ollaan niin nöyränä, mutta onhan tämä melkein 1,5v ikäisen bernipojan elämä niin todella rankkaa.

Tokoilun suhteen voisi jopa sanoa, että edistystä on havittavissa:D Aloitimme huhtikuussa Pirkanmaan Sennen järkkäämällä toko kurssilla ja voin sanoa että tämä on tehnyt todella hyvää meidän reenailuille. Molemmat ovat olleet hiukan hämillään porukka määrästä ja keskittyminen sitä myötä hiukan herpaantuu, mutta on niin luksusta saada reenata porukassa ja sellaisten ihmisten kanssa joiden kanssa en ole aiemmin reenannut, jolloin tulee taas uusia näkökulmia ja vinkkejä tokoiluihin :)
Nellille on saatu todellinen into päälle ja töitä jaksetaan jopa tehdäkin, tosin välillä ruvetaan käymään jo niin kierroksilla, että liikkeistä tulee epäpuhtaita. Edistämistä on havaittavissa seuraamisessa, mutta lähinnä silloin kun kierrokset tuntuvat nousevan. Käännöksiä olemme myös saaneet ihan hyvin reenattua ja ne rupeavat sujumaan, koska kontaksin olemme saaneet hyväksi, niin käännöksetkin on helpottunut sitä myötä. Nyt kun saisi vain vielä enemmän aikaa reenailuun kaiken tämän stressin ja väsymyksen keskeltä, että itsekin olisin sellaisessa virkeässä mielentilassa. jolloin reeneistä saisi varmasti paljon enemmän irti. Mutta lopuun vielä, se katse on noussut sieltä varpaista ja Nellin kontakti pysyy!!!:D tietenkin se sinne välillä taas menee, mutta suurimmaksi osaksi katson eteenpäin ja kävelen suoraa :D

Videolla näkyy nyt jonkin verran tämän hetkinen tilanne, kontakri on hyvä ja väljyys on vähentynyt, tosin videolla edistää melko paljon ja juuri tässä videolla se mun katsekin on tietenkin sinne maahan päin, laitan uutta videota heti kun saan otettua :)

Irwinillä on nyt jonki nuoren miehen pöllöily vaihe päällä ja välillä  tulee mietittyä että voiko koira olla noin tyhmä??:D No ei, järkeä löytyy, mutta jonkinlainen lukkovaihe on menossa. Luoksetulossa jää herkästi istumaan käskyn saannin jälkeen ja on hiukan epävarma saako tulla vai ei ja sitten kun lähtee tulemaan on pari ekaa askelta todella hiljaisia ja kysyy vielä ilmeellään että voiko tulla vai ei. Olen nyt sitten tehnyt sitä, että lähden itse juoksemaan taaksepäin ja innostamalla käskyttänyt ja palkannut patukalla heittämällä sen taakse, tämä on auttanut jonkin verran. Olen nyt palkannut muutenkin todella paljon enemmän Irwiniä, jotta jospa tämä lukkovaihe menisi ohi.
Yksi asia kuitenkin on saatu todella hyväksi, nimittäin perusasento ja kontakti :D
Epävarmuutta nyt on jotenkin muutenkin ja kyselee tällä hetkellä minulta enemmän voiko tehdä näin tai näin, mutta iän karttuessa tämä varmasti menee ohi :)


Mutta tässä näin todella lyhykäisyydessään meidän kuulumiset tällä hetkellä, yritän nyt paremmin päivitellä tätä blogiakin ja pitää sen ajan tasalla:)

Hiukan rupesi jännittämään kyllä Irwinin viralliset lonkka-ja kyynärkuvat on 5.6. pidetään peukkuja :D

Loppuun vielä kuvia sattumanvaraisessa ja epäsiistissä järjestyksessä :D